Pihamaa ja luonto

Materiaalien uusiokäyttö ja ympäristöä kuormittavien materiaalien korvaaminen kierrätysmateriaalilla on tärkeä osa Pihamaan ympäristötyötä. Pihamaan raaka-ainemateriaaleista 99,5% on kierrätysmateriaaleja. Pihamaa ottaa vastaan, tuotteistaa, varastoi ja tarjoaa muille toimijoille yli 200 000 tonnia kierrätettyjä materiaaleja vuosittain. Kiertotalouden avulla luonnonvaroja ja kokonaisia ekosysteemejä säästyy: sen sijaan, että kasvualustojen materiaali otetaan luonnosta, ne tehdään hyödyntämällä vaikkapa bio- ja lehtijätteitä!

Turpeen nosto soilta hävittää lajeja, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää vesistökuormitusta eli esimerkiksi Itämeren ja järviemme rehevöitymistä – siis turmelee kaikkea sitä mitä haluamme suojella. Pihamaa toimii edelläkävijänä, sillä se ei käytä luonnon soilta nostettua turvetta lainkaan. Ei, vaikka sitä käytetään alalla runsaasti. Luonnon soilta nostettu turve nimittäin tuhoaa kokonaisen ekosysteemin. Alan kehittämiseksi Pihamaa myös selvittää jatkuvasti luonnon soilta nostetulle turpeelle vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Kehitämme jatkuvasti kasvualustoja vastaamaan paremmin muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaatimuksia. Samalla taklaamme ympäristöongelmia. Selvitämme kasvualustojen hiilensitomiskyvyn parantamista ja sitä, millaisella kasvilajivalikoimalla saamme luotua esimerkiksi kaupunkialueille hiilipankkeja. Olemme kehittäneet myös esimerkiksi niittykasveille ja eroosionestolle omia kasvualustoja.

Haluamme siis, että perinteisen nurmen lisäksi kasvualustat ovat moninaisempia tarjoten esimerkiksi elinympäristöjä katoamisvaarassa oleville pölyttäjille. Kehitystyöstä hyötyvät ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja maisema – ja me ihmiset.

Vieraskasvit ovat yhä suurempi uhka suomalaiselle luonnolle ja sen lajistolle. Vieraslajit ovat ihmisen myötävaikuttamana Suomeen kulkeutuneita lajeja, ne eivät siis kuulu luontoomme. Vieraslajit leviävät usein nopeasti ja valtaavat kasvualaa ja elinympäristöjä maamme luontaisilta lajeilta. Viherrakentajilla on suuri vastuu ja mahdollisuus vieraslajien, kuten jättipalsamin ja kurtturuusun torjunnassa.

Pihamaa seuraa valmistamiansa kasvualustaeriä tarkasti näytteenotoilla ja lajitunnistuksilla. Tunnistamisessa hyödynnetään myös sovellusta, jonka sisältö pohjautuu maailman suurimman luonnontietelijöiden yhteisön, iNaturalistin tietoihin.

Luonnossa ravinteet kiertävät suljetussa kierrossa eikä luonto siten kuormita itseään. Kun ravinnekiertoon lisätään keinolannoitteita, kierto häiriintyy. Luonnossa liiat ravinteet näyttäytyvät esimerkiksi alueiden umpeenkasvuina ja pusikoitumisena. Järvissä ja meressä se näkyy rehevöitymisenä, kuten syanobakteerien, tutummin sinilevien, massaesiintyminä. Ravinteet, kuten fosfori, on kuitenkin myös ehtyvä luonnonvara. Sitä ei riitä tuhlattavaksi. Kun ravinteiden kierrätystä tehostetaan, ravinteet saadaan hyötykäyttöön ja pois ympäristöä kuormittamasta. Pihamaa kehittää parhaillaan esimerkiksi hevosenlanta- ja biojätepohjaisia orgaanisia lannoitteita ruuatuotannon käyttöön. Kehitystyö kuuluu maa- ja metsätalousministeriön ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan.

Kestävyys ei ole meillä vain trendisana vaan itsestäänselvyys. Pieni, mutta sitäkin intoilevampi, rohkeampi ja kunnianhimoisempi joukkomme kehittää jatkuvasti toimintaamme - haluamme olla edelläkävijänä ja mahdollistajana ratkaisemassa maapallon suurimpia ympäristöongelmia.

Ratkaisut ovat omissa käsissämme!